Paljonko sähköä kuluu eri asumismuodoissa?
Tämän sivun taulukoista löydät viitteelliset arviot sähkönkulutuksesta niin kerrostalossa, omakotitalossa kuin rivitalossa. Sähkönkulutus vaihtelee aina asunnon koon, asukkaiden määrän, käytössä olevan lämmitysmuodon sekä kodin laitteiden ja niiden energiatehokkuuden mukaan – esimerkiksi sähkösauna voi nostaa kulutusta merkittävästi. Siksi taulukoiden luvut ovat suuntaa antavia ja perustuvat tyypillisiin käyttötottumuksiin.
Voit katsoa todellisen toteutuneen sähkönkulutuksesi nykyisen sähkönmyyntiyhtiösi verkkopalvelusta tai Fingridin Datahubista seuraamalla linkin takaa löytyviä ohjeita. Alla näkyvien taulukoiden luvuista voi kuitenkin olla hyötyä, jos haluat vain nopeasti suuntaa antavan arvion esimerkiksi sähkösopimusten vertailua varten.
Kerrostaloasunnon sähkönkulutus pysyy usein maltillisena
Kerrostaloissa sähköä käytetään lähinnä valaistukseen, ruoanlaittoon, kodinkoneisiin ja mahdollisesti saunomiseen. Lämmitys ja lämmin vesi hoidetaan yleensä taloyhtiön puolesta.
Valtaosa kerrostaloista Suomessa lämpiää kaukolämmöllä. Oman kerrostaloasunnon lämmitysmuodon voi tarkistaa isännöitsijältä, taloyhtiön energiatodistuksesta tai kiinteistön perustiedoista eli esimerkiksi huoneiston myynti- tai vuokrailmoituksesta.
Alta näet viitteelliset arviot siitä paljonko sähköä kuluu kerrostalossa yksiössä, kaksiossa tai kolmiossa, kun lämmitysmuotona on kaukolämpö ja asunnossa ei ole sähkösaunaa.
| Kerrostalo | Sähkönkulutus kuukaudessa |
Sähkönkulutus vuodessa |
|---|---|---|
| Yksiö (30 neliötä, 1 asukas) |
80-120 kWh | 960-1440 kWh |
| Kaksio (50 neliötä, 2 asukasta) |
100-150 kWh | 1200-1800 kWh |
| Kolmio (75 neliötä, 2 asukasta) |
120-180 kWh | 1440-2160 kWh |
Kerrostaloasunnossa sähkönkulutus on usein niin vähäistä, että sähkösopimuksen tyypillä ei ole suurta vaikutusta kokonaiskuluihin, mutta kiinteä kuukausimaksu voi muodostaa merkittävän osan laskusta, joten sen suuruuteen kannattaa kiinnittää huomiota.
Monet sähkönmyyntiyhtiöt tarjoavat sopimuksia, joissa kuukausimaksua ei ole lainkaan esimerkiksi ensimmäisen puolen vuoden ajan. Pörssisähkösopimusten ohella vastaavia tarjouksia löytyy välillä myös kiinteähintaisiin, määräaikaisiin sopimuksiin. Löydät esimerkkejä sivustomme valikon kautta.
Lue myös:
Omakotitalon sähkönkulutus vaihtelee merkittävästi lämmitysmuodon perusteella
Omakotitaloissa sähköä kuluu usein merkittävästi lämmitykseen, ellei talossa käytetä kaukolämpöä tai muuta lämmitysjärjestelmää, joka ei perustu suoraan sähkön käyttöön.
Alta näet arvion, kuinka paljon sähkönkulutus tyypillisesti on omakotitalossa. Oma todellinen kulutus on nähtävillä Fingridin DataHub-palvelussa.
Katso myös vertailut eri sopimustyypeistä ja löydä halvin sähkösopimus omakotitaloon.
| Omakotitalo | Sähkönkulutus kuukaudessa |
Sähkönkulutus vuodessa |
|---|---|---|
| 100 neliötä (4 asukasta, kaukolämpö) |
380-500 kWh | 4500-6000 kWh |
| 150 neliötä (4 asukasta, kaukolämpö) |
480-600 kWh | 5800-7200 kWh |
| 100 neliötä (4 asukasta, suora sähkölämmitys) |
1500-1700 kWh | 18 000-20 400 kWh |
| 150 neliötä (4 asukasta, suora sähkölämmitys) |
2000-2200 kWh | 24 000-26 400 kWh |
Sähkölämmitteisissä taloissa sähkönkulutus voi olla moninkertainen verrattuna muihin lämmitysmuotoihin. Suoralla sähkölämmityksellä tarkoitetaan järjestelmää, jossa sähköä käytetään suoraan lämmön tuottamiseen ilman ulkoista lämmönlähdettä tai lämpöpumpun hyödyntämistä. Tällaisia järjestelmiä ovat esimerkiksi sähköpatterit, lattialämmitys tai kattolämmitys, joissa sähkö vastuksineen muuntuu suoraan lämmöksi.
Toisin kuin lämpöpumpuissa, suorassa sähkölämmityksessä ei siirretä lämpöä ympäröivästä ilmasta, maaperästä tai vedestä, vaan kaikki lämpö tuotetaan suoraan sähkön avulla. Tällaisessa talossa voi kuitenkin hyvin olla myös ilmalämpöpumppu, joka toimii suoran sähkölämmityksen lisänä ja tukee lämmitystä energiatehokkaasti.
Rivitalon sähkönkulutus sijoittuu usein kerrostaloasunnon ja omakotitalon väliin
Myös rivitaloissa sähkönkulutus riippuu pitkälti lämmitysmuodosta. Kaukolämpökohteissa sähkönkulutus muistuttaa kerrostaloasumista, mutta sähkölämmitteisessä rivitalossa lukemat nousevat huomattavasti.
Kaukolämmitetyssä rivitalossa sähkönkulutus voi olla suurempi kuin samankokoisessa kerrostaloasunnossa esimerkiksi oman saunan, huoneistokohtaisen ilmanvaihdon ja pihavalaistuksen takia, mutta eroa ei välttämättä kaikissa tapauksissa synny.
| Rivitalo | Sähkönkulutus kuukaudessa |
Sähkönkulutus vuodessa |
|---|---|---|
| 70 neliötä (2 asukasta, kaukolämpö) |
180-280 kWh | 2160-3360 kWh |
| 100 neliötä (4 asukasta, kaukolämpö) |
350-450 kWh | 4200-5400 kWh |
| 70 neliötä (2 asukasta, suora sähkölämmitys) |
1300-1500 kWh | 15 600-18 000 kWh |
| 100 neliötä (4 asukasta, suora sähkölämmitys) |
1600-1800 kWh | 19 200-21 600 kWh |
Paljonko on mökin sähkönkulutus vuodessa?
Mökin sähkönkulutuksen määrä riippuu täysin siitä, onko kyseessä pelkästään kesäkäytössä oleva mökki vai puhutaanko ympärivuotisesta vapaa-ajan asunnosta, jossa voi olla suora sähkölämmitys. Ensin mainitussa tilanteessa kesämökin sähkönkulutus vuodessa voi olla alle 1500 kWh, kun taas sähkölämmitteisen talviasuttavan mökin kulutus voi vastata omakotitalon sähkönkulutusta, eli olla noin 10 000-15 000 kWh vuodessa.
- Lue myös: Millainen sähkösopimus mökille?
Tärkeimmät asunnon sähkönkulutukseen vaikuttavat asiat
Suurin vaikutus kodin sähkönkulutukseen on lämmitysmuodolla, sillä sähköllä lämmitettävissä kodeissa kulutus on moninkertainen verrattuna esimerkiksi kaukolämpöön tai maalämpöön.
Myös asunnon koko, kodinkoneiden määrä ja käyttö, laitteiden energiatehokkuus sekä asukkaiden määrä vaikuttavat merkittävästi kulutukseen. Edellä mainittujen tekijöiden yhteisvaikutus selittää suurimman osan kodin sähkönkäytöstä.
1. Lämmitysmuoto on tärkein kodin sähkönkulutukseen vaikuttava tekijä
Jos koti lämpenee sähköllä, sähkönkulutus voi olla moninkertaista verrattuna taloon, jossa käytetään kaukolämpöä, maalämpöä tai muuta erillistä lämmitysjärjestelmää.
Muut lämmitysmuodot vaikuttavat sähkönkulutukseen eri tavoin, mutta useimmiten ne kuluttavat vähemmän sähköä kuin suora sähkölämmitys. Kaukolämmön ja suoran sähkölämmityksen lisäksi monissa kodeissa käytetään maalämpöä, ilmavesilämpöpumppua, ilmalämpöpumppua tai vanhemmissa kohteissa esimerkiksi öljy- tai puulämmitystä.
Näistä etenkin maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu ovat yleistyneet uusissa omakotitaloissa ja rivitaloissa, ja myös osa kerrostaloista on siirtynyt niihin.
Maalämpö ja ilmavesilämpöpumppu toimivat sähköllä, mutta ne tuottavat useita kertoja enemmän lämpöenergiaa kuin mitä kuluttavat sähköä, joten ne ovat selvästi energiatehokkaampia kuin suora sähkölämmitys. Näiden kohteiden sähkönkulutus on tyypillisesti suurempaa kuin kaukolämpökohteissa mutta merkittävästi pienempää kuin suoralla sähköllä lämmitettävissä taloissa.
Ilmalämpöpumppu ei useimmiten yksin riitä koko kodin lämmittämiseen, mutta se voi vähentää sähkönkulutusta tukemalla muuta lämmitystä.
Öljy-, puu- ja pellettilämmitys voivat vähentää sähkön tarvetta merkittävästi, vaikka ne usein käyttävät jonkin verran sähköä polttimen, kiertovesipumppujen tai ohjausjärjestelmien toimintaan.
Lähtökohtaisesti sähkönkulutus on kohtuullisinta niissä kodeissa, joissa sähkö ei ole pääasiallinen lämmityslähde.
2. Asunnon koko kasvattaa sähkönkulutusta tasaisesti
Isompi asuintila tarkoittaa enemmän valaistavia ja lämmitettäviä neliöitä sekä mahdollisesti enemmän kodinkoneita ja valaistusta, mikä kasvattaa sähkönkäyttöä.
3. Asukkaiden määrä nostaa kulutusta etenkin laitekäytön osalta
Useampi henkilö käyttää enemmän kodinkoneita, viihdelaitteita ja lämminvesivaraa. Vaikka osa kulutuksesta ei kasva suoraan suhteessa asukasmäärään, kokonaiskulutus kasvaa lähes aina.
4. Kodinkoneiden käyttö ja saunominen nostavat kulutusta merkittävästi
Usein käytetyt laitteet, kuten kuivausrumpu, sähkösauna tai kodin viihde-elektroniikka, voivat kasvattaa kulutusta merkittävästi. Saunominen useita kertoja viikossa näkyy helposti sähkölaskussa.
5. Kodinkoneiden ikä ja energialuokka vaikuttavat kulutukseen
Uudet ja energiatehokkaat kodinkoneet käyttävät huomattavasti vähemmän sähköä kuin vanhemmat mallit. Energialuokaltaan heikompien laitteiden päivittäminen voi pienentää kulutusta tuntuvasti.
Löydät sivustoltamme kattavamman artikkelin eri kodinkoneiden sähkönkulutuksesta.
Miten kodin sähkönkulutuksen kulut muodostuvat?
Kodin sähkölasku muodostuu kolmesta pääosasta:
- sähköenergiasta
- sähkönsiirrosta ja
- veroista eli sähköverosta ja arvonlisäverosta.
Varsinainen sähköenergia ostetaan valitsemaltasi sähkönmyyjältä, jonka voit kilpailuttaa.
Sähkönsiirrosta vastaa paikallinen verkkoyhtiö, jota ei voi vaihtaa, ja siirtohinta määräytyy yhtiön mukaan.
Tästä syystä saatat saada sähköstä kaksi erillistä laskua. Sekä sähköenergia että siirto voidaan kuitenkin laskuttaa yhdellä laskulla, jos sähkönmyyjä ja sähkönsiirtoyhtiö kuuluvat samaan konserniin, kuten esimerkiksi sähköä myyvä Helen Oy ja Helsingin alueella sähkönsiirrosta vastaava Helen Sähköverkko Oy.
Sähköenergian ja siirron lisäksi maksat sähkön käytöstä sähköveroa ja arvonlisäveroa, jotka lisätään sekä energiaan että siirtoon.
- Aiheesta kattavammin: Näin sähkölasku muodostuu
Vinkkejä sähkönkulutuksen vähentämiseen
- Sammuta turhat valot ja käytä ajastimia tai liiketunnistimia valaistuksessa.
- Käytä kodinkoneita vasta, kun kone on täynnä, ja valitse säästöohjelmat.
- Pidä saunomiskerrat kohtuullisina ja älä lämmitä saunaa pidempään kuin on pakko.
- Säädä huonelämpötila mieluummin hieman alemmaksi ja käytä tarvittaessa villasukkia tai vilttiä.
- Tarkista kylmälaitteiden tiivisteet ja säädä oikeat lämpötilat (jääkaappi +5, pakastin -18).
- Irrota laturit ja laitteet pistorasiasta, kun niitä ei käytetä vähään aikaan.
- Vaihda vanhat lamput LED-valoihin, jotka kuluttavat vain murto-osan vanhojen hehkulamppujen sähköstä.
- Harkitse ilmalämpöpumpun käyttöä sähkölämmitteisessä asunnossa energiatehokkuuden parantamiseksi.